Siirry suoraan sisältöön

Pesäpallon säännöt: näin peli etenee syötöstä kunnariin

Piirros pesäpallokentästä: kotipesä, 1-pesä, 2-pesä, 3-pesä ja juoksureitti

Pesäpallo näyttää ensikertalaisen silmin sekavalta: lukkari heittää pallon suoraan ylös, lyöjä lähtee välillä juoksuun ja välillä ei, ja pelinjohtaja heiluttaa värikästä viuhkaa. Kun muutama perusasia on hallussa, peli aukeaa yllättävän nopeasti. Kokosimme pesäpallon säännöt siinä järjestyksessä, jossa ne kentällä tulevat vastaan, ja lopussa on vinkit kaveriporukan ja koulun peleihin.

Mistä pesäpallossa on kyse

Kaksi joukkuetta vuorottelee sisä- ja ulkovuorossa. Sisävuorossa oleva joukkue lyö ja juoksee, ulkovuorossa oleva puolustaa kentällä. Joukkue saa juoksun, kun sen pelaaja kiertää kaikki kolme pesää ja palaa kotipesään ilman, että ulkojoukkue ehtii polttaa hänet. Eniten juoksuja tehnyt joukkue voittaa, tosin sarjapeleissä laskenta tapahtuu jaksoittain, mistä lisää alempana.

Lajin kehitti Lauri "Tahko" Pihkala. Hän näki baseballia Yhdysvalloissa vuonna 1907 ja yhdisti sen piirteitä kotimaiseen kuningaspalloon. Nykyaikaisen pesäpallon ensimmäinen koeottelu pelattiin Helsingin Kaisaniemen kentällä 14. marraskuuta 1920, joten lajin syntymästä tuli tässä kuussa kuluneeksi 106 vuotta. Koska lähes jokaisella suomalaisella on lajista kokemusta koulun liikuntatunneilta, pesäpalloa kutsutaan yleisesti Suomen kansallisurheilulajiksi.

Kenttä ja pelaajat

Pesäpallokenttä on kapea ja pitkä. Miesten kenttä on 96 metriä pitkä ja leveimmillään 42 metriä, naisten kenttä on 82 metriä pitkä. Kotipesässä on pyöreä syöttölautanen, jonka halkaisija on noin 60 senttiä. Pesät sijaitsevat vuorotellen kentän eri laidoilla, joten juoksureitti kulkee kotipesästä 1-pesälle, sieltä kentän poikki 2-pesälle, taas toiselle laidalle 3-pesälle ja lopuksi takaisin kotiin. Siksi juoksu etenee siksakkia eikä ympyrää kuten baseballissa.

Ulkovuorossa kentällä on yhdeksän pelaajaa. Näkyvin rooli on lukkarilla, joka syöttää jokaisen pallon. Sisävuorossa lyöntijärjestyksessä on yhdeksän pelaajaa, ja lisäksi joukkue voi käyttää jokereita, enintään kolmea jokaisessa sisävuorossa. Jokeri voi tulla lyömään missä kohtaa tahansa, esimerkiksi nopeaksi juoksijaksi tai voimakkaaksi lyöjäksi juuri silloin, kun tilanne sitä vaatii. Pelinjohtaja ohjaa sisävuoroa viuhkalla näyttämillään merkeillä, ja niiden lukeminen on katsojalle oma pieni salapoliisityönsä.

Syöttö ja kolme lyöntiä

Pesäpallon tunnistaa pystysyötöstä. Lukkari seisoo kotipesässä lyöjän edessä ja heittää pallon suoraan ylös. Syöttö on oikea, kun pallo nousee vähintään metrin lukkarin pään yläpuolelle ja putoaa syöttölautaselle. Lyöjä ei siis joudu arvioimaan kovaa vaakasyöttöä, vaan hän saa valita lyöntihetkensä itse.

Lyöjällä on vuorollaan kolme lyöntiä. Hyvästäkään lyönnistä ei ole pakko lähteä juoksemaan, vaan lyöjä voi käyttää kaikki kolme lyöntiä ennen kuin hänen on lähdettävä kohti 1-pesää. Tämä on aloittelijalle yksi tärkeimmistä oivalluksista: kaksi ensimmäistä lyöntiä voi käyttää vaikkapa siihen, että pesillä olevat juoksijat pääsevät etenemään.

Pallo, joka lentää kentän rajojen yli ilmassa, on virhelyönti. Pesäpallossa ei siis ole aidan yli lyötyä kunnaria kuten baseballissa. Jos kolmas lyönti on virhelyönti, lyöjä palaa. Lukkarin virheistä taas seuraa etua sisäjoukkueelle: tyhjällä kentällä virhesyöttö voi päästää lyöjän ilmaiseksi 1-pesälle, ja kun pesillä on juoksijoita, toinen virhesyöttö antaa eniten edenneelle juoksijalle vapaan pesän.

Palo, haava ja kunnari

Näiden kolmen sanan ymmärtäminen ratkaisee, pysyykö katsoja kärryillä.

Palo

Juoksija palaa, jos ulkojoukkue saa pallon sille pesälle, jota kohti hän on matkalla, ennen kuin hän ehtii perille. Palanut pelaaja poistuu kentältä, ja kolme paloa päättää sisävuoron. Ulkopelaajat eivät siis kosketa juoksijaa pallolla, vaan kilpailu käydään pallon ja juoksijan välillä pesälle.

Haava

Jos ulkopelaaja ottaa lyönnin kiinni suoraan ilmasta, puhutaan kopista. Ne juoksijat, jotka lähtivät tällä lyönnillä etenemään, haavoittuvat ja joutuvat poistumaan kentältä. Haava ei kuitenkaan ole palo, eikä se tuo ulkojoukkueelle askelta lähemmäs vuoronvaihtoa. Sisäjoukkue menettää silti etenijän, joten koppiriski kannattaa ottaa vain harkiten.

Kunnari

Kun lyöjä etenee omalla lyönnillään suoraan 3-pesälle asti, tuloksena on kunnari eli kunniajuoksu, ja joukkue saa siitä juoksun. Pelaaja voi lisäksi jäädä 3-pesälle ja yrittää myöhemmin tulla kotiin tavallisena juoksijana. Koska pallo ei saa lentää rajojen yli, kunnari syntyy yleensä terävästä lyönnistä aukkoon ja kovasta vauhdista pesien välillä.

Milloin vuoro vaihtuu

Sisävuoro päättyy, kun joukkueelta palaa kolme pelaajaa. Toinen tapa on harvinaisempi, mutta yhtä tärkeä tuntea: jos koko lyöntijärjestys on lyöty eikä joukkue ole saanut vähintään kahta juoksua, vuoro vaihtuu. Sääntö pitää pelin liikkeessä, koska sisäjoukkue ei voi jäädä odottelemaan pesille loputtomasti.

Tässä pesäpallon säännöt yhdellä silmäyksellä:

  1. Lukkari syöttää pystyyn, ja pallon on noustava vähintään metri pään yli ja osuttava syöttölautaselle.
  2. Lyöjällä on kolme lyöntiä, eikä hänen tarvitse lähteä juoksemaan ennen kolmatta.
  3. Ilmassa rajan yli lentävä pallo on virhelyönti, ja virheellinen kolmas lyönti polttaa lyöjän.
  4. Juoksija palaa, jos pallo ehtii pesälle ennen häntä.
  5. Koppi haavoittaa ne juoksijat, jotka lähtivät lyönnillä liikkeelle.
  6. Juoksu syntyy, kun pelaaja kiertää kaikki pesät kotiin. Kunnari tulee, kun lyöjä ehtii omalla lyönnillään 3-pesälle.
  7. Vuoro vaihtuu kolmesta palosta tai silloin, kun lyöntikierros ei tuota kahta juoksua.

Jaksot, supervuoro ja kotiutuskilpailu

Sarjaottelu koostuu kahdesta jaksosta, joissa kummassakin on neljä vuoroparia. Jakson voittaa joukkue, joka tekee sen aikana enemmän juoksuja, ja tasan päättynyt jakso ei tuo voittoa kummallekaan. Jos joukkueet voittavat yhden jakson kumpikin, pelataan supervuoro eli yhden vuoroparin lisäjakso. Jos sekin päättyy tasan, voittajan ratkaisee kotiutuskilpailu, jossa juoksija lähtee 3-pesältä ja lyöjä yrittää lyödä hänet kotiin.

Supervuorosta on peräisin myös pääsarjan nimi: kansallinen sarja nimettiin Superpesikseksi vuonna 1990. Kun katsot televisiosta naisten tai miesten Superpesistä, jaksojen seuraaminen selittää, miksi joukkue voi voittaa ottelun, vaikka se olisi tehnyt koko pelissä vähemmän juoksuja kuin vastustaja.

Kaveriporukan ja koulun pesis: sopikaa nämä etukäteen

Harrastepeleissä virallisia sääntöjä sovelletaan vapaasti, ja se on täysin sallittua, kunhan kaikki tietävät pelisäännöt ennen ensimmäistä syöttöä. Useimmat riidat syntyvät asioista, joista ei ole sovittu.

  • Peliaika. Jaksojen sijaan voi pelata aikaa vastaan. Esimerkiksi Turun koululiikunnan turnaussäännöissä ottelu kestää 40 minuuttia ja tasoittavat vuorot, ja peli lopetetaan, jos ero kasvaa 15 juoksuun.
  • Joukkueen koko. Täyttä yhdeksikköä ei tarvita. Juniorien pienpeleissä joukkueessa on viidestä seitsemään pelaajaa, ja sama koko toimii hyvin myös pihapelissä.
  • Jokerit. Pienellä porukalla jokerit kannattaa jättää kokonaan pois, jotta kaikki pääsevät lyömään yhtä usein.
  • Välineet. Maila saa olla kilpapelissä enintään 100 senttiä pitkä, lasten pallolla pelattaessa 90 senttiä. Pallojakin on eri painoisia: miesten pallo painaa 160 ja 165 gramman välillä, naisten 135 ja 140 gramman välillä ja juniorien 95 ja 100 gramman välillä. Lasten kanssa kevyt pallo ja lyhyt maila tekevät pelistä hauskempaa ja turvallisempaa.
  • Kypärä. Lyöjän kypärä on syytä pitää pakollisena myös leikkipelissä, ja etukentän pelaajille se on vahvasti suositeltava.

Jos porukkaa ei riitä kahteen joukkueeseen, kannattaa valita laji, joka onnistuu pienemmälläkin ryhmällä. Esimerkiksi frisbeegolfin säännöt oppii yhdellä kierroksella, ja rataa voi kiertää vaikka kaksin.

Seuraava askel

Talvi on hyvä hetki kerrata säännöt, sillä keväällä koulujen pesiskausi ja kesän peli-illat tulevat nopeasti. Kaiva räpylä ja maila esiin jo ennen ensimmäistä lämmintä iltaa, tarkista että kypärä on ehjä ja sopii päähän, ja sopikaa porukan kanssa talon säännöt etukäteen. Siihen asti liikkua voi lumella: vinkkejä löytyy jutustamme suomalaisten suosituimmista talviurheilulajeista.